Rumpalin lautaset ovat setin kallein osa, mutta usein vähimmälle huomiolle jäävä: lautasten ja symbaalien huolto rajoittuu monella siihen, että peltiä pyyhkäistään hihaan keikan jälkeen. Hyvä ride tai crash voi kuitenkin maksaa 300-700 €, ja sen pilaa helpoimmin väärä kiinnitys tai väärä puhdistusaine. Artikkelissa käydään läpi, miten pintaa hoidetaan sävyä vaarantamatta ja miten lautanen kiinnitetään telineeseen niin, ettei reikä kulu eikä reuna halkea.
Mistä symbaalien huolto koostuu
Lautasen huollossa on kaksi puolta: pinta ja kiinnitys. Pinnan hoito vaikuttaa ulkonäköön ja jonkin verran sointiin. Kiinnitys taas ratkaisee, kestääkö lautanen vuosia vai halkeaako se ensimmäisenä talvena.
Useimmat lautaset valmistetaan B20-pronssista (noin 80 % kuparia, 20 % tinaa) tai B8-pronssista. Esimerkiksi Zildjianin A- ja K-sarjat sekä Sabianin AAX ovat B20-seosta, kun taas Paiste 2002 on valmistettu CuSn8-pronssista. Seos ei juuri muuta pintahuollon perusperiaatteita, mutta pinnan viimeistely muuttaa.
Pinnan puhdistus – mitä lautaselle saa tehdä
Pronssi hapettuu. Sormenjäljet, hiki ja kosteus jättävät pintaan tummia läikkiä, joista tulee ajan myötä vihertävää patinaa. Ammattilainen katsoo ensin lautasen viimeistelyn: onko kyseessä tavallinen sorvattu pinta (traditional), kiiltävä brilliant-viimeistely vai sorvaamaton, raaka pinta.
Brilliant-viimeistely on kiillotettu peilipinnaksi, ja sille sopii vain mieto, hankaamaton aine. Zildjianin ja Sabianin omat lautaspuhdistusaineet on tehty tähän tarkoitukseen. Paiste suosittelee omille lautasilleen vain valmistajan omaa puhdistusainetta, koska niiden pinnassa on suojaava kerros, jonka hankaavat aineet syövät pois.
Raaka tai osittain sorvaamaton pinta (esimerkiksi monet Meinl Byzance- ja Istanbul Agop -mallit) on poikkeus. Niitä ei kannata kiillottaa lainkaan. Kiillotusaine juuttuu uriin ja pinnan tummuus on osa tarkoituksella haettua kuivaa ääntä. Tällaiselle lautaselle riittää kuiva mikrokuituliina ja tarvittaessa haalea vesi ja mieto astianpesuaine.
Käytännön työjärjestys tavalliselle sorvatulle lautaselle:
- Pese lautanen haalealla vedellä ja muutamalla tipalla astianpesuainetta.
- Kuivaa huolellisesti, myös keskireiän ympäriltä.
- Levitä puhdistusaine liinalla sorvausurien suuntaisesti, ei poikittain.
- Huuhtele aine kunnolla pois, jottei jäämiä kerry uriin.
- Kuivaa ja jätä lautanen huoneenlämpöön ennen koteloon laittamista.
Kerran tai kaksi vuodessa riittää useimmille. Viikoittain keikkaileva rumpali voi puhdistaa pinnat 3-4 kertaa vuodessa.
Myytti: kiiltävä lautanen soi paremmin
Yleinen väärinkäsitys on, että lika ”tukahduttaa” lautasen ja kiillotus palauttaa uuden soinnin. Totuus on hienovaraisempi. Paksu likakerros pehmentää yläsävyjä hieman, ja tätä pidetään monessa jazzpiirissä jopa toivottavana. Kiillotus puolestaan voi kirkastaa ääntä aavistuksen, mutta ero on pienempi kuin moni kuvittelee.
Suurin riski ei ole lika vaan liian rankka puhdistus. Hankaava metallinkiillotusaine, teräsvilla tai kuparitahna kuluttavat sorvausuria, ja juuri urat vaikuttavat lautasen sointiin. Vanhan Zildjianin tai Paisten Formula 602:n kohdalla väärä puhdistus voi pudottaa myös jälleenmyyntiarvoa. Keräilijät arvostavat alkuperäisiä leimoja, ja ne kuluvat herkästi pois.
Kiinnitys telineeseen – holkki, huopa ja kiristys
Lautanen halkeaa harvoin itsestään. Useimmiten syy on kiinnityksessä. Oikea järjestys telineen tangossa on alhaalta ylöspäin: holkki, alahuopa, lautanen, ylähuopa ja siipimutteri.
Holkki on muovinen tai kumiputki, joka estää metallikierteen ja lautasen reiän kosketuksen. Kun holkki puuttuu tai on kulunut läpi, metallitanko hankaa reikää ja muuttaa sen soikeaksi. Tätä kutsutaan avaimenreiäksi (keyholing), ja siitä lähtevä halkeama on klassinen vauriotyyppi. Uusi holkki maksaa 1-3 €. Puuttuva holkki voi maksaa koko lautasen.
Huovat pehmentävät lyönnin energian kulkua tankoon. Kulunut, littanaksi puristunut huopa ei enää vaimenna mitään, joten vaihda ne, kun paksuus on puolittunut. Huopasetti maksaa muutaman euron.
Siipimutteri on hyvin yleinen ongelmakohta. Liian tiukalle kiristetty lautanen ei pääse liikkumaan iskun mukana, jolloin energia purkautuu reunan ja reiän kautta jännityksenä. Lautasen pitää pystyä keinumaan vapaasti, ja mutterin kuuluu jäädä hieman löysälle. Keikoilla mutteri usein unohtuu kokonaan, mutta silloin crash voi lentää lavalta.
Yleisimmät virheet lautasten käsittelyssä
Ensimmäinen virhe on lyöminen kohtisuoraan reunaan. Crash-lautasta kuuluu lyödä vinosti, jolloin isku liukuu pinnan yli. Kohtisuora, kova lyönti reunaan on suora tie reunahalkeamaan, varsinkin ohuissa malleissa.
Toinen virhe liittyy Suomen talveen. Pakkasessa autossa yöpynyt lautanen on kylmänä hauraampi. Kun soitto alkaa heti kylmistä lautasista kuuman lavan alla, riski kasvaa. Kokenut keikkarumpali antaa kotelon lämmetä sisällä 30-60 minuuttia ennen kuin avaa sen. Samalla vältetään kondenssiveden tiivistyminen pintaan, sillä juuri se synnyttää ruskeita läikkiä.
Kolmas virhe on säilytys kotelossa ilman välihuopia. Lautaset hankaavat toisiaan kuljetuksessa, ja brilliant-pinta naarmuuntuu nopeasti. Jokaisen lautasen väliin kuuluu pehmeä välilevy tai kangaspussi.
Halkeamat ja niiden korjaus huollossa
Jos lautaseen ilmestyy hiusmurtuma, toimi nopeasti. Pieni reunahalkeama voidaan usein pysäyttää porraamalla sen päähän pieni pysäytysreikä tai leikkaamalla halkeama pois reunasta. Tämä muuttaa sointia, mutta lautanen jää käyttökelpoiseksi. Työ maksaa tyypillisesti 20-50 € lautasen koosta riippuen.
Kaikki halkeamat eivät ole korjattavissa. Jos halkeama lähtee keskireiästä tai kupusta, korjaus ei yleensä kannata. Ammattilainen arvioi ensin, onko kyse arvokkaasta vintage-yksilöstä, jolloin entisöinti voi olla perusteltua, vai tavallisesta käyttölautasesta. Sama koskee rumpujen puolta: kalvojen ja kuorien huoltoon on oma osaamisensa, mistä lisää artikkelissa rumpukalvojen vaihdon työvaiheista.
Lautasia myyvät soitinkaupat, mutta korjaukset, halkeamien pysäytys ja telineiden kunnostus kuuluvat soitinhuoltoon. Lyömäsoittimiin erikoistuneita tekijöitä löytyy varsinkin Helsingistä ja Tampereelta, ja pienemmillä paikkakunnilla työ tehdään usein postitse. Vinkkejä tekijän valintaan saat oppaasta ammattitaitoisen soitinhuollon löytämisestä.
UKK
Kuinka usein lautaset pitää puhdistaa?
Tavalliselle harrastajalle riittää 1-2 kertaa vuodessa. Aktiivisesti keikkaileva rumpali voi puhdistaa lautaset 3-4 kertaa vuodessa. Raakapintaisia lautasia ei tarvitse puhdistaa kuin kuivalla liinalla.
Voiko lautasen puhdistaa tavallisella metallinkiillotusaineella?
Ei kannata. Hankaavat aineet kuluttavat sorvausuria ja logoja. Käytä lautasille tarkoitettua puhdistusainetta tai mietoa saippuavettä.
Miksi lautasen reikä on muuttunut soikeaksi?
Syy on lähes aina puuttuva tai kulunut holkki, jolloin metallitanko hankaa reikää. Vaihda holkki heti ja tarkista, onko reiän reunassa alkavia halkeamia.
Yhteenveto: vähemmän kiillotusta, enemmän huomiota kiinnitykseen
Lautasen ulkonäkö kertoo puhdistuksesta, mutta sen käyttöikä riippuu kiinnityksestä. Tarkista holkit ja huovat jokaisen kalvonvaihdon yhteydessä, jätä siipimutteri hieman löysälle ja anna pakkasessa kuljetettujen lautasten lämmetä ennen soittoa. Kun samalla viritys on kohdallaan, kuten rumpusetin tuningin perusteissa neuvotaan, koko setti soi tasapainoisesti eikä lautasia tarvitse lyödä kovaa erottuakseen.