Konsertti lähestyy, ja soitin ei saa pettää lavalla – siksi konserttisoittimien huolto ennen esiintymistä on oma taiteenlajinsa verrattuna tavalliseen vuosihuoltoon. Ammattimuusikko tai musiikkiopiston opettaja ei voi luottaa siihen, että soitin ”varmaan pitää virityksensä” – lavalla yllätykset näkyvät heti yleisölle asti.
Miksi esiintymistä edeltävä huolto eroaa tavallisesta huollosta
Vuosihuolto keskittyy soittimen pitkän aikavälin kuntoon: koneiston säätöön, rakenteiden tarkastukseen, mahdollisiin korjauksiin. Esiintymistä edeltävä huolto on paljon kapeampi ja tarkempi toimenpide, jonka tarkoitus on varmistaa soittimen tila juuri sinä iltana.
Kyse on viimeisestä tarkastuksesta ennen kuin soitin joutuu lavavalojen alle, usein kylmästä autosta lämpimään saliin siirrettynä. Piano, joka on viritetty tasan viikkoa aiemmin täydellisesti, voi olla konserttipäivänä 3–5 senttiä pois viritystaajuudesta 440 Hz, jos sali on lämmitetty voimakkaasti tai ilmankosteus on pudonnut alle 30 prosentin.
Sama koskee jousisoittimia: viulun tai sellon kielet elävät lämpötilaerojen mukana, ja sointijousen säätö saattaa vaatia hienosäätöä vielä samana päivänä. Puhaltimissa taas kylmä bussikyyti nostaa venttiilien jäykkyyttä, mikä huomataan usein vasta lämmittelyssä.
Piano ja flyygeli – viimeinen viritys ennen konserttia
Konserttipianoille ja flyygeleille suositellaan niin sanottua kaksoisviritystä: ensin viritys 1–2 päivää ennen tapahtumaa, jolloin soitin ehtii asettua uuteen tilaan, ja sitten tarkistusviritys muutama tunti ennen konserttia. Pianon viritysväli kotikäytössä on tyypillisesti 1–2 vuotta, mutta konserttikäytössä sama soitin voidaan virittää useita kertoja viikossa.
Flyygelin osalta pelkkä viritys ei riitä isoissa konserteissa – koneiston säätö vaikuttaa suoraan siihen, miten kosketus tuntuu solistin sormissa. Jos flyygeli on siirretty salista toiseen, esimerkiksi Musiikkitalosta kiertueelle Tampere-taloon, koneisto on saattanut löystyä kuljetuksessa, ja intonaatio (äänen puhtaus eri kosketussyvyyksillä) kannattaa tarkistaa erikseen.
Yleinen virhe on virittää soitin liian aikaisin, esimerkiksi kaksi viikkoa etukäteen, ja luottaa siihen, että se pitää. Suomen ilmastossa, jossa sisäilman kosteus vaihtelee syksyllä ja talvella rajusti lämmityskauden alkaessa, tämä on riski. Pianonvirittäjä, jolla on Suomen Pianonvirittäjäin Yhdistyksen kautta suoritettu kahden vuoden tutkinto, osaa arvioida salin olosuhteet ja ajoittaa viimeisen virityksen oikein.
Jousisoittimet – kielet, jousi ja sointijousi kuntoon
Viulisti tai sellisti tarkistaa ennen isoa esiintymistä aina saman asian: pitävätkö kielet vireensä koko konsertin ajan. Vanhat, hapettuneet kielet eivät enää viritä tarkasti ja ne kannattaa vaihtaa hyvissä ajoin – ei konserttipäivänä, sillä uudet kielet venyvät ja vaativat 1–2 päivää asettumisaikaa.
Jousen karvoitus on toinen asia, joka jää usein liian myöhäiseksi. Kulunut karvoitus ei tartu kieliin kunnolla, mikä kuuluu äänen epätasaisuutena juuri fortissimo-kohdissa. Ammattilainen tarkistaa myös hartsipalan kunnon – kova, halkeillut hartsi ei tartu jouseen ja sointi jää laimeaksi.
Kontrabasistit unohtavat usein soittimen tapit ja sangat, vaikka tappien ja sankojen säätö vaikuttaa suoraan soiton mukavuuteen pitkässä konsertissa. Löysä tappi voi liikkua lavalla kesken kappaleen, mikä on jokaisen kontrabasistin painajainen.
Puhaltimet ja lyömäsoittimet – nopea mutta perusteellinen tarkastus
Puhaltimissa esiintymistä edeltävä tarkastus on nopea mutta ei suinkaan turha. Saksofonistin kannattaa käydä läpi läpät ja korkit ennen isoa keikkaa – vuotava läppä huomataan usein vasta lämmittelyssä, jolloin korjaukseen ei enää ole aikaa. Venttiilien voitelu trumpetissa ja käyrätorvessa kannattaa tehdä päivää ennen, ei tuntia ennen – tuore öljy tuntuu vielä hieman erilaiselta soittajan sormissa.
Rumpaleille konsertti- tai keikkapäivä tarkoittaa usein kalvojen viritystä uudelleen salin akustiikkaan sopivaksi. Rumpusetin virityksen perusteet pätevät täällä samalla tavalla kuin harjoituskämpässä, mutta konserttisalissa kaiku vaatii usein hieman matalamman virityksen kuin pieni harjoitushuone.
Yleisimmät virheet esiintymistä edeltävässä huollossa
Kolme virhettä toistuu ympäri Suomea, oli kyse sitten musiikkiopiston kevätkonsertista tai ammattiorkesterin kiertueesta.
Ensimmäinen: soitin viritetään tai huolletaan liian aikaisin, eikä huomioida salin olosuhteiden muutosta. Kylmästä varastosta lämpimään konserttisaliin siirretty piano tarvitsee vähintään vuorokauden sopeutumisaikaa ennen viimeistä viritystä.
Toinen: kuljetuksen jälkeistä tarkastusta ei tehdä lainkaan. Kuljetuksen jälkeinen viritys on aivan eri asia kuin normaali huoltoväli – tärinä ja lämpötilan vaihtelu kuljetuksen aikana vaikuttavat soittimeen enemmän kuin moni ajattelee, varsinkin talvella pakkasessa. Pakkaskuljetus ilman kunnollista eristystä voi aiheuttaa puuosien mikrohalkeamia, jotka näkyvät vasta viikkojen päästä.
Kolmas: varasoitinta tai varaosia ei ole mietitty etukäteen. Kielen katketessa konsertissa kokenut muusikko vaihtaa sen minuutissa, koska mukana on valmiiksi venytetyt varakielet – aloittelija joutuu usein tauolle.
Milloin kannattaa tilata ammattilainen paikan päälle
Isoissa saleissa, kuten konserttitaloissa tai oopperassa, konserttipiano huolletaan usein paikan päällä juuri ennen esitystä – virittäjä istuu backstagella koko illan tapauksia varten. Pienemmässä musiikkiopiston kevätjuhlassa tämä ei ole yleensä tarpeen, mutta perustarkastus 1–2 päivää ennen kannattaa silti tilata, jos soitinta ei ole huollettu 6 kuukauteen.
Hintahaitari vaihtelee paljon: peruskäynti pianonvirittäjältä maksaa tyypillisesti 90–150 €, kun taas konserttipäivän tuplaviritys tai paikan päällä oleva päivystys nostaa hinnan 250–400 euroon riippuen matkasta ja kestosta. Soitinhuollon hinnoittelu Suomessa riippuu paljon myös siitä, tarvitaanko ilta- tai viikonloppupäivystystä, mikä on tyypillistä juuri konserttitilanteissa.
Yleinen väärinkäsitys on, että ”hyvä soitin ei tarvitse tarkastusta joka kerta”. Todellisuudessa juuri kalliit ja hyväkuntoiset konserttisoittimet ovat herkimpiä pienillekin muutoksille – halpa harjoituspiano ei särähdä samalla tavalla kuin konserttiflyygeli, jonka koneisto on säädetty millimetrin tarkkuudella.
Usein kysyttyä
Kuinka lähellä esiintymistä piano kannattaa virittää viimeisen kerran?
Ihanteellinen ajoitus on 2–6 tuntia ennen konserttia, kun soitin on jo ehtinyt sopeutua salin lämpötilaan ja kosteuteen vähintään vuorokauden ajan. Liian aikainen viritys altistaa soittimen salin olosuhteiden muutoksille ennen esitystä.
Pitääkö jousisoittimen kielet vaihtaa aina ennen isoa konserttia?
Ei aina – vaihto kannattaa tehdä vain, jos kielet ovat selvästi kuluneet tai hapettuneet, ja vähintään 2–3 päivää etukäteen, jotta ne ehtivät asettua eivätkä elä vireestä kesken esityksen.
Voiko puhallinsoittimen huollon tehdä itse ennen keikkaa?
Perusvoitelun ja puhdistuksen voi tehdä itse, mutta läppien tiiviys, korkkien kunto ja mekaniikan säädöt kannattaa jättää ammattilaiselle, sillä pieni vika huomataan usein vasta lavalla.
Yhteenveto
Konserttisoittimen huolto ennen esiintymistä ei ole sama asia kuin vuosihuolto – se on tarkkaan ajoitettu viimeinen tarkastuskierros, joka huomioi salin olosuhteet, kuljetuksen ja soittimen yksilölliset herkkyydet. Paras tulos syntyy, kun huolto ja viritys ajoitetaan niin, että soitin ehtii sopeutua tilaan ennen viimeistä tarkistusta, eikä kaikkea jätetä konserttipäivän aamuun.