Soittimen säilytys kesämökillä tai kylmässä varastossa on monelle kotitaloudelle käytännön kysymys: vanha piano on siirretty mökille, harrastuskitara jää huvilalle talveksi tai rumpusetti varastoidaan autotalliin muuton ajaksi. Tämä artikkeli kertoo, mitkä soittimet kestävät lämmittämättömän tilan, mitkä eivät, ja miten vahingot vältetään. Kun säilytys tehdään oikein, keväällä edessä on viritys eikä satojen eurojen korjaus.
Suomessa olosuhteet ovat poikkeuksellisen vaikeat. Saimaan rannalla tai Pohjois-Suomen erämökillä talvi voi olla -30 °C, ja heinäkuun helteillä suhteellinen kosteus nousee suljetussa hirsimökissä helposti yli 80 %:n. Kumpikin ääripää kuormittaa soittimia eri tavalla.
Pakkanen ei ole pahin vihollinen
Yleinen myytti on, että kylmyys itsessään rikkoo soittimen. Tasainen pakkanen on puusoittimelle yllättävän harmiton, koska kylmä ilma sisältää vähän vettä eikä puu juuri liiku, kun lämpötila pysyy vakaana. Ongelmat syntyvät nopeista lämpötilan muutoksista ja kosteuden vaihtelusta.
Pahimmat hetket ovat ne, kun pakkasesta tuotu soitin avataan heti lämpimässä huoneessa tai kun mökki lämmitetään viikonlopuksi +22 asteeseen ja annetaan sitten jäähtyä uudelleen. Kylmän soittimen pintaan tiivistyy vettä, ja lakka, liimasaumat ja puu laajenevat eri tahtiin. Vintage-kitaroiden nitroselluloosalakkaan syntyvät hiusmaiset halkeamat, ns. checking, ovat tyypillinen jälki juuri tästä. 1960-luvun Fender- tai Gibson-soittimessa tällainen vaurio laskee keräilyarvoa, vaikka soitin soisi edelleen.
Kesä on usein talvea vaarallisempi. Kostea, seisova ilma turvottaa puuta, ruostuttaa kieliä ja kasvattaa hometta huopiin ja pehmusteisiin. Tasaisuus ratkaisee enemmän kuin lämpötila: puusoittimille sopii parhaiten 40-60 %:n suhteellinen kosteus ilman äkillisiä heittoja.
Soittimen säilytys kesämökillä soitinryhmittäin
Akustinen piano on mökin yleisin ja samalla herkin soitin. Lämmittämättömässä mökissä viritys karkaa väistämättä, koska pohjalevy elää kosteuden mukana. Vakavampi riski on kielten ja virityspinnien ruostuminen sekä vasaroiden ja koneiston huopien kostuminen, jolloin koskettimet alkavat jäädä pohjaan. Hiiret ovat oma lukunsa: piano on niille lämmin ja suojaisa pesäpaikka, ja huopien kunnostus vaurioiden jälkeen maksaa helposti satoja euroja. Pianon sisälle asennettu Dampp-Chaser-kosteudenhallintajärjestelmä ei auta, jos mökin sähköt katkaistaan talveksi, sillä laite tarvitsee jatkuvan virran.
Akustinen kitara ja kantele reagoivat nopeasti, koska kansipuu on ohutta kuusta tai setriä. Kitarassa kosteuden vaihtelu näkyy kielten korkeuden muuttumisena, kannen pullistumisena tallan takana ja pahimmillaan halkeamana. Talvisäilytyksessä kielet kannattaa löysätä noin puolen sävelaskeleen verran, ei kokonaan, jotta kaularauta ja kansi eivät joudu yhtäkkiä uuteen kuormitukseen. Kotelon kosteudenhallinnasta lisää artikkelissa kitaran kosteuspussit ja kotelon kosteudenhallinta.
Viulu ja sello eivät kuulu kylmävarastoon lainkaan. Jousisoittimet on liimattu eläinliimalla, joka on tarkoituksella heikompaa kuin puu, ja saumat voivat aueta kuivassa pakkasilmassa. Sielutikku voi myös kaatua, jos kansi liikkuu.
Vaskipuhaltimet kuten trumpetti kestävät kylmää hyvin, mutta soittimen sisään jäänyt vesi jäätyy ja venttiiliöljy jähmettyy. Soitin tyhjennetään ja kuivataan huolellisesti ennen varastointia. Saksofonin, klarinetin ja huilun läppäpehmusteet ovat nahkaa tai huopaa, ja ne kärsivät eniten kesän kosteudesta: pehmusteet tarttuvat kiinni ja homehtuvat.
Rumpusetti on sitkeimpiä. Kalvot kestävät kylmää, mutta kromatut rautaosat ruostuvat kosteassa varastossa, ja puiset rumpukattilat voivat haljeta liimasaumoista. Vahvistimet, digitaalipianot ja efektilaitteet eivät pelkää pakkasta sinänsä, mutta niitä ei saa koskaan kytkeä päälle kylminä, koska tiivistynyt vesi piirilevyllä voi aiheuttaa oikosulun.
Kun soitin tuodaan kylmästä lämpimään
Kokenut soitinrakentaja korostaa aina samaa asiaa: kotelo pysyy kiinni, kunnes soitin on lämmennyt. Kotelo hidastaa lämpötilan muutosta ja estää kosteuden tiivistymisen suoraan lakkapinnalle.
Kitaralle tai viululle riittää yleensä 2-4 tuntia, jos lämpötilaero on parikymmentä astetta. Kun soitin tulee -15 asteesta, yön yli odottaminen on turvallisin ratkaisu. Elektroniikka saa lämmetä vähintään 12 tuntia ennen virran kytkemistä. Pianoa ei voi siirtää kotelossa, joten mökin lämmitys kannattaa aloittaa hitaasti ja odottaa ennen viritystä vähintään 2-3 viikkoa, jotta soitin ehtii tasaantua.
Soittimien siirtämisestä talvella kerrotaan tarkemmin artikkelissa soittimien kuljetus pakkasella.
Yleisimmät virheet mökkisäilytyksessä
Ensimmäinen virhe on soittimen sijoittaminen ulkoseinää tai takkaa vasten. Hirsiseinän vieressä kosteus ja lämpötila vaihtelevat eniten, ja takan tai ilmalämpöpumpun puhallussuunnassa soitin kuivuu viikonlopun aikana liian nopeasti. Sisäseinä ja vähintään metri lämmönlähteestä on aina parempi paikka.
Toinen virhe on muovikalvoon kääriminen. Tiivis muovi pitää kosteuden sisällä, ja kesällä kalvon alle syntyy kostea mikroilmasto, jossa home ja ruoste kasvavat nopeasti. Hengittävä puuvillahuopa tai kunnollinen kotelo on parempi suoja.
Kolmas virhe on jatkuva jaksottainen lämmitys. Mökki, jota lämmitetään joka toinen viikonloppu talven yli, rasittaa soitinta enemmän kuin tasaisesti kylmänä pysyvä mökki. Jos peruslämpö voidaan pitää esimerkiksi +8-12 asteessa koko talven, se on soittimelle paras vaihtoehto. Muussa tapauksessa arvokas soitin kannattaa tuoda kaupunkiin talveksi.
Milloin huoltoon keväällä
Edullinen mökkikitara tai harrastuspiano saattaa selvitä talvesta pelkällä virityksellä. Pianon viritys maksaa Suomessa tyypillisesti 100-180 €, ja jos viritys on pudonnut paljon, pianonvirittäjä tekee ensin perusviritysnoston, joka lisää hintaan usein 50-100 €. Kitaran setup maksaa yleensä 60-120 €, ja se palauttaa soitettavuuden, jos kaula on elänyt.
Ammattilainen aloittaa tarkastuksen katsomalla saumat, kannen tasaisuuden, kielten ja pinnien pinnan sekä huopien kunnon. Jos pianon koskettimet jäävät pohjaan, kielissä näkyy punaruskeaa ruostetta tai soittimesta lähtee ummehtunut haju, kyse on enemmästä kuin virityksestä. Ruostuneiden kielten vaihto koko pianoon maksaa useita tuhansia euroja, joten vanhalla mökkipianolla korjauksen kannattavuus kannattaa arvioida rehellisesti. Soitinhuolto on palveluala, joka keskittyy soittimien kunnostukseen ja viritykseen. Uutta soitinta tai kieliä etsiessä oikea paikka on soitinkauppa tai musiikkikauppa.
Pysyvästi kotona säilytettävien soittimien olosuhteista kerrotaan lisää artikkelissa soittimen säilytys kotona – ilmankosteus ja lämpö.
UKK
Voiko pianoa säilyttää lämmittämättömässä mökissä talven yli?
Voi, mutta viritys karkaa ja kielet voivat ruostua, jos mökki on kesällä kostea. Tasainen kylmyys ilman väliaikaisia lämmityksiä on pianolle parempi kuin jatkuva vaihtelu. Keväällä viritys kannattaa tehdä vasta, kun mökki on ollut lämmin 2-3 viikkoa.
Pitääkö kitaran kielet löysätä talvisäilytystä varten?
Kieliä kannattaa löysätä noin puolen sävelaskeleen verran, ei kokonaan. Kokonaan löysätyt kielet poistavat kaulasta vastavoiman, jolloin kaularauta voi taivuttaa kaulaa takaperin.
Kuinka kauan kylmästä tuodun soittimen pitää lämmetä?
Kitara tai viulu suljetussa kotelossa 2-4 tuntia, kovassa pakkasessa mieluiten yön yli. Vahvistimet ja digitaalipianot vähintään 12 tuntia ennen virran kytkemistä.
Yhteenveto
Kylmä mökki ei automaattisesti tuhoa soitinta, mutta kosteuden vaihtelu ja äkilliset lämpötilan muutokset tekevät sen. Jousisoittimet ja arvokkaat vintage-kitarat kuuluvat talveksi kaupunkiin. Piano, rummut ja vaskipuhaltimet kestävät mökkisäilytyksen, kun ne suojataan hengittävästi ja pidetään erossa ulkoseinistä ja lämmönlähteistä.
Paras yksittäinen vinkki on ripustaa mökkiin halpa kosteus- ja lämpömittari, joka tallentaa minimi- ja maksimiarvot. Yksi talvi mittauksia kertoo enemmän kuin mikään yleisohje siitä, voiko juuri sinun soittimesi jäädä mökille.