Suuren soittimen omistaja joutuu usein miettimään, miten piano, flyygeli tai harmoni saadaan huoltoon, kun sitä ei voi nostaa auton takakonttiin. Soitinhuollon kotikäynnit ratkaisevat tämän ongelman: pianonvirittäjä tai soitinhuoltaja tulee soittimen luo, ja suurin osa töistä tehdään siellä, missä soitin muutenkin seisoo. Tämä artikkeli kertoo, mitä kotikäynnillä voi tehdä, paljonko se maksaa ja miten käyntiin valmistaudutaan.
Kotikäynneistä hyötyvät eniten kotitaloudet, joissa on akustinen piano tai flyygeli, seurakunnat ja yhdistykset, joilla on harmoni tai harmoniumi, sekä koulut ja musiikkiopistot, joissa soittimia on kymmeniä.
Mitä soitinhuollon kotikäynnit käytännössä sisältävät
Tavallisin kotikäynti on pianon viritys. Pianonvirittäjä tarkistaa ensin, kuinka paljon soitin on painunut alas vireestä. Sen jälkeen hän virittää sen yleensä viritystaajuuteen 440 Hz, joskus 442 Hz, jos soitinta käytetään yhteismusisointiin orkesterisoittimien kanssa. Perusviritys vie 1-2 tuntia.
Viritystä laajemmin kotona onnistuvat myös koneiston säätö, vasaroiden intonaatio, jumittavien koskettimien korjaus, pedaalien säätö ja kielten vaihto. Flyygelin koneisto voidaan vetää ulos ja säätää paikan päällä, mutta se on hitaampaa ja tarkempaa työtä kuin pystypianon huolto. Siitä lisää artikkelissa flyygelin koneiston säädöstä.
Muita kotikäyntien kohteita ovat harmonit ja harmoniumit (palkeiden tarkastus, kielten puhdistus), marimbat ja vibrafonit sekä kirkkojen ja koulujen suuremmat soittimet. Kontrabasso ja rumpusetti ovat rajatapauksia. Ne mahtuvat yleensä autoon, joten huolto tehdään useimmiten verstaalla, jossa on kunnon työkalut ja valaistus.
Milloin työ ei onnistu kotona
Kaikkea ei kannata tehdä olohuoneessa. Ammattilainen arvioi ensin, onko vika sellainen, jonka voi korjata paikan päällä. Revennyt pohjapalkki, irronnut kaikupohja, koko koneiston uudelleenhuopaus tai vasaroiden vaihto sarjana vaativat verstaan, liimapuristimet ja usein viikkojen kuivumisajat.
Vanhan flyygelin entisöinti tai pianon täydellinen kunnostus tarkoittaa käytännössä aina kuljetusta. Silloin kotikäynti toimii arviokäyntinä. Virittäjä kertoo, mitä soittimelle kannattaa tehdä ja kannattaako sitä kunnostaa ollenkaan. Aika moni 1960-luvun suomalainen tai saksalainen tehdaspiano on taloudellisesti kunnostamisen rajoilla, koska perusteellinen kunnostus voi maksaa enemmän kuin vastaava käytetty soitin.
Hinnat ja matkakulut
Pystypianon perusviritys maksaa Suomessa tyypillisesti 90-150 €. Flyygelin viritys on yleensä hieman kalliimpi. Jos soitin on ollut virittämättä vuosia, se joudutaan virittämään kahdesti peräkkäin. Tätä kutsutaan nostovirityksiksi, ja hinta voi nousta 150-250 euroon.
Matkakulut ratkaisevat paljon. Helsingissä, Tampereella ja Turussa virittäjiä on niin monta, että matka sisältyy usein hintaan. Pohjois-Suomessa ja Itä-Suomessa matkat voivat olla 100-200 kilometriä suuntaansa. Siellä virittäjät kiertävät usein reittejä ja keräävät samalle päivälle useita asiakkaita samalta suunnalta. Kun ilmoittautuu reitille ajoissa, matkakulut jakautuvat ja jäävät pieniksi. Erillisen kiirekäynnin hinta voi olla moninkertainen.
Koneiston säädöt ja korjaukset laskutetaan yleensä tuntihinnalla, 50-80 €/h. Osat laskutetaan erikseen.
Näin valmistaudut kotikäyntiin
Kokenut virittäjä katsoo saapuessaan ensimmäisenä soittimen sijoitusta, ei koskettimia. Jos piano on ulkoseinää vasten, lattialämmityksen päällä tai patterin vieressä, se näkyy vireessä ja usein myös puuosien kunnossa. Valmistautuminen on yksinkertaista:
– Tyhjennä soittimen kansi valokuvista, maljakoista ja nuoteista
– Varaa pianon eteen ja sivuille noin metri tilaa
– Kerro etukäteen soittimen merkki ja ikä sekä havaitut viat
– Pidä tila hiljaisena: imurit, astianpesukone ja televisio häiritsevät viritystä
– Sovi lemmikit toiseen huoneeseen
Ilmankosteusmittari kannattaa ottaa esiin. Kun virittäjä näkee kosteuslukemat kuluneilta viikoilta, hän pystyy arvioimaan, kuinka hyvin viritys tulee pysymään.
Ilmankosteus ja oikea ajoitus
Pohjoismainen ilmasto tekee virityksen ajoituksesta suomalaisen erikoiskysymyksen. Lämmityskaudella sisäilman suhteellinen kosteus laskee monissa kodeissa alle 20 prosentin. Kaikupohja kutistuu, kielten jännitys muuttuu ja piano painuu alavireeseen. Keväällä ja kesällä tilanne kääntyy toisin päin.
Siksi viritys kannattaa ajoittaa siihen kauteen, jolloin soitinta käytetään eniten. Jos piano viritetään syyskuun lopussa ja kova pakkaskausi alkaa marraskuussa, viritys ei pysy kovin pitkään. Jos kosteus vaihtelee paljon, pianon sisälle voidaan asentaa Dampp-Chaser-tyyppinen kosteudenhallintajärjestelmä. Siitä kerrotaan tarkemmin artikkelissa kostuttimista pianon sisälle.
Kotitalouden pianon suositeltu viritysväli on 1-2 vuotta. Musiikkiopistoissa ja ammattilaisten soittimissa viritys tehdään 2-4 kertaa vuodessa.
Yleisimmät virheet kotikäynneissä
Ensimmäinen virhe on virityttää piano heti muuton jälkeen. Soitin tarvitsee 2-4 viikkoa uusiin olosuhteisiin tottumiseen, ennen kuin viritys pysyy. Lisää aiheesta artikkelissa pianon kuljetuksesta ja sen jälkeisestä virityksestä.
Toinen virhe on vaikeneminen vioista. Jos jokin kosketin jää välillä alas tai pedaali narisee, siitä pitää kertoa jo varausvaiheessa. Silloin virittäjä osaa varata aikaa ja ottaa oikeat osat mukaan. Muuten korjaus siirtyy seuraavaan käyntiin, ja matkakulut maksetaan kahdesti.
Kolmas virhe on soittimen siirtäminen itse ennen käyntiä. Pianon kääntäminen pois seinästä ”jotta virittäjä pääsee paremmin” on rasittanut monen vanhan soittimen jalkoja ja lattiaa turhaan. Pystypiano viritetään edestä, eikä sitä tarvitse liikuttaa.
Myytti: soittamaton piano pysyy vireessä
Moni olettaa, että koskematon piano ei tarvitse viritystä. Todellisuudessa vire muuttuu ilmankosteuden vaihteluiden vuoksi, soitti sitä kukaan tai ei. Soittamaton piano kärsii lisäksi muista ongelmista: koneiston huovat jäykistyvät, koit voivat syödä vasarahuopia ja kielet ruostua.
Pahimmillaan vuosikymmenen virittämättä ollut piano on painunut niin paljon alavireeseen, ettei sitä voi turvallisesti nostaa 440 Hz:iin kerralla. Kielet voivat katketa ja virityspenkki joutua koetukselle.
Koulut, opistot ja sopimushuolto
Suomen musiikkiopistojärjestelmässä soittimia on paljon ja niitä käytetään kovasti. Opistot ja koulut tekevät usein vuosisopimuksen, jolla sama virittäjä käy määrävälein ja huoltaa kaikki pianot ja flyygelit samalla käynnillä. Etuina ovat ennustettavat kustannukset ja se, että virittäjä tuntee soittimien historian.
Kannattaa muistaa, että soitinhuolto on palveluala. Soittimia myydään soitinkaupoissa, ja kielet ja nuotit ostetaan musiikkikaupoista. Kotikäynnin tavoite on pitää nykyinen soitin kunnossa, ei myydä uutta.
UKK
Kuinka usein pianon kotikäynti kannattaa tilata?
Kotikäytössä olevan pianon viritys kannattaa tehdä 1-2 vuoden välein. Aktiivisessa opetus- tai esiintymiskäytössä olevat soittimet viritetään 2-4 kertaa vuodessa.
Pitääkö minun olla kotona virityksen aikana?
Paikalla on hyvä olla ainakin käynnin alussa ja lopussa, jotta voit kertoa havaitsemistasi vioista ja kokeilla soitinta lopuksi. Itse virityksen aikana virittäjä tarvitsee rauhallisen tilan.
Voiko flyygelin koneiston säätää kotona?
Kyllä, useimmat säädöt ja intonaatio onnistuvat paikan päällä. Laajat kunnostukset, kuten vasaroiden vaihto, tehdään verstaalla.
Viimeinen vinkki ennen varausta
Kun varaat soitinhuollon kotikäynnin, kerro soittimen merkki, ikä, viimeisin viritysajankohta ja havaitut viat. Valitse ajankohta niin, että soitin on ehtinyt tottua kauden kosteusolosuhteisiin. Asut maaseudulla? Kysy virittäjältä, milloin hän kiertää seuraavan kerran sinun suunnallasi. Hyvin valmisteltu käynti on halvempi ja nopeampi, ja viritys pysyy pidempään.