Sähkökitaran setup ja kaularaudan säätö soittajalle

Sähkökitaran setup ja kaularaudan säätö soittajalle

Sähkökitaran soittotuntuma ratkeaa harvoin kielten paksuudessa tai vahvistimen asetuksissa – useimmiten syy löytyy kaulasta ja sen säädöistä. Kun kitara alkaa soida epävireisesti otelaudan eri kohdissa, kielet surisevat tai soittaminen tuntuu raskaalta, kyseessä on tyypillisesti setupin tarve – ei viallinen soitin.

Tässä artikkelissa käydään läpi, mistä sähkökitaran setup koostuu, miksi kaularauta on koko säädön ydin, ja milloin kannattaa viedä kitara ammattilaiselle omien kokeilujen sijaan.

Mitä sähkökitaran setup tarkalleen tarkoittaa

Setup on kokonaisuus, jossa kitaran mekaaniset osat säädetään toisiinsa sopiviksi. Se ei ole yksittäinen toimenpide vaan sarja peräkkäisiä säätöjä, jotka vaikuttavat toisiinsa.

Kunnollinen setup sisältää tyypillisesti:

Kaularaudan säädön, joka määrittää otelaudan kaarevuuden. Kielten korkeuden säädön talasta (action). Intonaation säädön, eli sen että kitara soi vireessä koko otelaudan matkalta. Satulan urien tarkistuksen ja tarvittaessa viilauksen. Nivelten ja potikoiden toiminnan tarkistuksen sähkökitaroissa.

Näistä kaularauta on se, joka vaikuttaa kaikkiin muihin. Jos kaula on väärässä asennossa, kielten korkeutta ja intonaatiota säädetään väärän lähtökohdan päälle – ja lopputulos on kompromissi, ei toimiva ratkaisu.

Kaularauta ja miksi se on setupin ydin

Kaularauta on kitaran kaulan sisällä kulkeva metallitanko, joka vastustaa kielten vetojännitystä. Ilman sitä kielten aiheuttama veto taivuttaisi puukaulan ajan myötä käyttökelvottomaksi.

Kaularaudan säätö vaikuttaa otelaudan kaarevuuteen, jota kutsutaan relief-arvoksi. Suora kaula ei ole aina paras vaihtoehto – useimmissa sähkökitaroissa tarvitaan hienoinen, silmällä tuskin havaittava kaarevuus, jotta kielet eivät suri painettaessa. Liian suora kaula aiheuttaa surinaa erityisesti keskialueella, liian kupera taas nostaa talaa turhan korkeaksi ja tekee soittamisesta raskasta.

Käytännön esimerkki, jonka moni soittaja tunnistaa: kitara on soinut hyvin kesällä, mutta syksyllä lämmityskauden alkaessa kielet alkavat suristella yhtäkkiä alaotteissa. Kyse ei ole kielten kulumisesta vaan siitä, että kaula on reagoinut ilmankosteuden muutokseen ja liikkunut hienoisesti. Tämä on erityisen yleistä Suomen ilmastossa, jossa lämmityskauden sisäilman suhteellinen kosteus voi pudota reilusti alle 20 prosentin – puumateriaali elää tämän mukana, ja kaularaudan säätö on käytännössä kausiluonteinen huoltotoimenpide monelle soittajalle.

Milloin kaularaudan säätö on tarpeen

Selkeitä merkkejä säädön tarpeesta ovat:

Kielten surina, joka keskittyy tiettyyn otelaudan kohtaan. Soittotuntuman muuttuminen raskaammaksi tai kevyemmäksi ilman että mitään on vaihdettu. Kitaran vireen epätasaisuus otelaudan eri kohdissa. Näkyvä kaareutuma tai notkahdus, kun kaulaa katsotaan silmän tasalta talasta kohti lukkoa.

Kaularaudan säätö itsessään on pieni toimenpide – yleensä kyse on kuudennes- tai puolikierroksista kuusiokoloavaimella. Mutta juuri pienuutensa vuoksi se on myös helppo tehdä väärin. Liian nopea tai suuri säätö voi aiheuttaa jännitteen kaulaan, ja pahimmillaan kaularauta voi jumiutua tai kaula halkeilla, jos säätöä yritetään väkisin kaulan ollessa jo äärirajoilla.

Yleinen väärinkäsitys on, että kaularaudan säätö korjaa myös kielten korkeuden ja intonaation samalla kertaa. Näin ei ole. Kaularauta vaikuttaa vain otelaudan kaarevuuteen – kielten korkeus säädetään erikseen talasta, ja intonaatio omalla säädöllään satulasta. Nämä kolme säätöä tehdään aina tässä järjestyksessä, koska jokainen vaikuttaa seuraavaan.

Miksi järjestys ratkaisee koko setupin onnistumisen

Moni harrastaja tekee virheen säätämällä kielten korkeutta ensin, koska surina tuntuu ratkeavan nostamalla talaa. Tämä kuitenkin peittää alleen kaularaudan virheellisen asennon sen sijaan että korjaisi sen – ja lopputuloksena on kitara, joka on soitettavissa mutta ei koskaan tunnu kevyeltä.

Oikea järjestys on aina: ensin kaularauta ja relief kohdalleen, sitten kielten korkeus talasta, ja vasta lopuksi intonaatio satulasta. Kun tämä järjestys ohitetaan, joudutaan usein tekemään koko setup uudelleen alusta, koska myöhemmät säädöt eivät koskaan istu kunnolla väärän lähtökohdan päälle.

Ammattilainen tekee nämä säädöt yhdellä käynnillä ja mittaa lopputuloksen mittatikulla tai virittimellä jokaisessa vaiheessa, ei silmämääräisesti. Tämä on ero, joka näkyy erityisesti keikkamuusikoilla: nopealla aikataululla tehty setup, jossa kaikki kolme säätöä on käyty läpi oikeassa järjestyksessä, kestää huomattavasti pidempään kuin pelkkä pinnallinen korjaus.

Setup vintage- ja klassikkomalleissa on oma lukunsa

Vanhemmissa sähkökitaroissa, kuten tietyissä Fender- ja Gibson-vintage-malleissa, kaularaudan säätö vaatii erityistä varovaisuutta. Vanha puu on jo asettunut vuosikymmenten aikana, ja kaularaudan mekanismi voi olla erilainen kuin nykymalleissa – osassa vanhoista Gibson-malleista säätö tehdään esimerkiksi kaulan tyvestä, ei lukkopään puolelta. Tällaisissa tapauksissa säätöjä ei kannata tehdä ilman kokemusta kyseisestä mallista, sillä väärä työkalu tai liian voimakas kierto voi vaurioittaa soitinta pysyvästi. Jos kitara on entisöintikohde, kannattaa lukea lisää vintage-kitaran entisöinnistä ja arvon säilyttämisestä.

Setup, elektroniikka ja koko kitaran kunto liittyvät toisiinsa

Sähkökitaran huolto ei rajoitu mekaanisiin säätöihin. Jos kitarassa on samaan aikaan potikan rahinaa, kytkimen toimintahäiriöitä tai pickupin ongelmia, kannattaa teettää myös elektroniikan tarkistus setupin yhteydessä – näin kitara käy huollossa kerralla läpikotaisin, eikä soitin tarvitse erillistä käyntiä myöhemmin. Aiheesta enemmän löytyy artikkelista sähkökitaran elektroniikan korjauksesta ja juottamisesta.

UKK

Kuinka usein sähkökitaran setup pitäisi teettää?
Aktiivikäytössä olevalle kitaralle setup kannattaa teettää noin kerran tai kaksi vuodessa, erityisesti lämmityskauden vaihtuessa. Jos kitaraa säilytetään tasaisessa lämpötilassa ja kosteudessa, tarve voi olla harvempi, mutta kielten vaihdon yhteydessä on hyvä tilaisuus tarkistaa myös kaularaudan asento.

Voiko kaularaudan säätää itse ilman kokemusta?
Pienen relief-muutoksen voi periaatteessa tehdä itse oikealla työkalulla, mutta virheen riski on suuri: liian voimakas kierto voi jumiuttaa raudan tai vaurioittaa kaulaa pysyvästi. Jos kitara on arvokas, vintage-malli tai kaularauta tuntuu jo jäykältä, säätö kannattaa jättää ammattilaiselle.

Miksi kitara tarvitsee setupin, vaikka mikään ei ole rikki?
Puu, metalli ja kielet elävät jatkuvasti lämpötilan ja kosteuden mukana, joten kitaran mekaaninen tasapaino muuttuu ajan myötä ilman että mitään on varsinaisesti hajonnut. Setup ei ole korjaus vaan ennaltaehkäisevä huolto, joka pitää soittotuntuman tasaisena.

Yhteenveto

Sähkökitaran setup on kokonaisuus, jossa kaularauta, kielten korkeus ja intonaatio säädetään oikeassa järjestyksessä toisiinsa sopiviksi. Kaularauta on näistä perusta – ilman oikeaa relief-arvoa muut säädöt jäävät kompromisseiksi. Suomen vaihtelevassa sisäilman kosteudessa kaularaudan liike on normaalia, ja siksi säännöllinen tarkistus, erityisesti lämmityskauden vaihtuessa, pitää kitaran soitettavana ympäri vuoden. Kun setup tehdään huolella ja oikeassa järjestyksessä, kitara palkitsee kevyellä ja tasaisella soittotuntumalla otelaudan joka kohdassa. Katso myös yleisemmin, mistä kitaran setupin tärkeys soittotuntumalle koostuu, jos haluat syventää ymmärrystä koko säätökokonaisuudesta.

Anna pisteet

1 tähti2 tähteä3 tähteä4 tähteä5 tähteä (ei vielä ääniä)
Ladataan...

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista