Flyygelin koneiston säätö on yksi pianonvirittäjän vaativimmista erikoistöistä, ja se eroaa merkittävästi tavallisesta virityksestä, jonka moni mieltää ainoaksi soittimen huoltotoimenpiteeksi. Kun flyygeli alkaa tuntua soittajan sormien alla epätasaiselta – jokin kosketin uppoaa syvemmälle kuin muut, tai sointi jää puuromaiseksi nopeissa kuvioissa – kyse ei useinkaan ole vireestä, vaan koneiston säädöstä eli regulaatiosta.
Koneiston säätö ja viritys ovat kaksi eri asiaa
Moni soittimen omistaja olettaa, että pianonvirittäjän käynti kattaa automaattisesti kaiken tarpeellisen. Todellisuudessa viritys säätää kielten jännityksen oikeaksi – tavallisesti taajuuteen 440 Hz – kun taas koneiston säätö puuttuu mekaniikkaan: vasaroihin, niiden liikerataan, kosketinten painumasyvyyteen ja koko sen ketjun toimintaan, joka välittää sormen liikkeen kielen lyönniksi.
Flyygelissä tämä mekaniikka on huomattavasti monimutkaisempi kuin pystypianossa, koska vasarat liikkuvat vaakatasossa painovoimaa vastaan ja koneistossa on enemmän säädettäviä niveliä. Tästä syystä koneiston säätö vaatii oman erikoisosaamisensa, eikä jokainen virittäjä tarjoa sitä samalla tasolla.
Mistä tunnistaa koneiston säädön tarpeen
Tyypillisiä merkkejä siitä, että flyygeli kaipaa koneiston säätöä pelkän virityksen sijaan:
Kosketinten painumasyvyys vaihtelee koskettimesta toiseen, jolloin soittotuntuma on epätasainen. Nopeissa toistoissa (repetitio) ääni ei syty joka kerta, vaikka kosketinta painetaan yhtä voimakkaasti. Pedaalin toiminta tuntuu löysältä tai epätarkalta. Sointi jää vaimeaksi tai metalliseksi tietyllä oktaavialueella, vaikka viritys on kunnossa.
Näitä oireita esiintyy erityisesti soittimissa, joita ei ole huollettu säännöllisesti, tai kun uusi flyygeli on soitettu sisään ensimmäisten käyttövuosien aikana ja huopaosat ovat painuneet kokoon.
Miksi Suomen ilmasto tekee säädöstä erityisen tärkeää
Pohjoismainen lämmityskausi on flyygelin koneistolle todellinen koettelemus. Kun sisäilman suhteellinen kosteus talvella laskee alle 20 prosentin, puuosat – erityisesti vasarat ja niiden nivelet – kutistuvat ja kostean kesän aikana taas turpoavat. Tämä syklinen liike löysentää ja kiristää vuorotellen koneiston säätöjä, minkä vuoksi flyygeli, joka soi keväällä moitteettomasti, voi tuntua syksyllä epätasaiselta.
Tästä syystä monet ammattikäytössä olevat flyygelit varustetaan ilmankosteuden tasaajilla, kuten Dampp-Chaser-järjestelmällä, joka pitää soittimen sisäisen kosteuden vakaana ympäri vuoden. Aihetta on käsitelty tarkemmin artikkelissa soittimen säilytyksestä kotona, jossa käydään läpi ilmankosteuden vaikutusta puurakenteisiin soittimiin laajemmin.
Näin koneiston säätö etenee käytännössä
Ammattitaitoinen pianonvirittäjä tekee koneiston säädön järjestelmällisesti, vaihe kerrallaan:
Ensin tarkistetaan ja tasataan kosketinten painumasyvyys, jotta jokainen kosketin uppoaa saman verran. Tämän jälkeen säädetään vasaroiden etäisyys kielistä sekä niin sanottu let-off eli hetki, jolloin vasara irtoaa mekaniikasta ennen kieleen osumista – tämä ratkaisee, kuinka herkästi soitin reagoi hiljaiseen soittoon. Seuraavaksi säädetään repetitiojousien voima, joka mahdollistaa nopean nuotin toiston ilman että kosketin ehtii nousta täysin ylös. Lopuksi tarkistetaan pedaalimekanismi ja vaimentimien toiminta.
Koko prosessi voi viedä kokeneelta ammattilaiselta useita tunteja, konserttiflyygelissä joskus useamman päivän, koska koskettimia on 88 ja jokainen niistä säädetään erikseen. Tästä syystä koneiston säätöä ei kannata sekoittaa tavalliseen vuosihuoltokäyntiin, vaan se on syytä sopia erikseen, kun oireet viittaavat mekaniikan ongelmiin.
Hintaluokat ja huoltoväli
Kotikäytössä olevalle flyygelille riittää usein perustarkastus ja viritys 1–2 vuoden välein, kuten yleisemmin käydään läpi artikkelissa pianon virityksen aikavälistä. Täysimittainen koneiston säätö on kuitenkin harvemmin toistuva toimenpide – tyypillisesti se tehdään muutaman vuoden välein tai aina, kun soittotuntumassa havaitaan selkeitä epätasaisuuksia.
Hinnoittelu vaihtelee sen mukaan, tehdäänkö osittainen säätö (esimerkiksi vain repetitio tai let-off) vai koko koneiston läpikäynti. Konserttikäytössä olevat soittimet ja musiikkioppilaitosten flyygelit huolletaan usein sopimuspohjaisesti, jolloin säätö tehdään säännöllisesti osana ylläpitosopimusta – tämä on yleistä esimerkiksi musiikkiopistoissa, joissa soittimien käyttöaste on kova ja tasainen soittotuntuma erityisen tärkeä opetustyössä.
Yleinen myytti: virittäjä hoitaa kaiken samalla käynnillä
Yleinen väärinkäsitys on, että viritys ja koneiston säätö tulevat automaattisesti samassa paketissa joka kerta virittäjän käydessä. Näin ei ole. Rutiiniviritys keskittyy vireen korjaamiseen, eikä siihen tyypillisesti kuulu koneiston purkua tai säätöä, ellei asiakas erikseen mainitse ongelmasta tai virittäjä itse huomaa merkkejä koneiston kulumisesta.
Kannattaa siis kertoa virittäjälle konkreettisesti, millaisia oireita soittimessa on – uppoaako jokin kosketin syvemmälle, toistuuko nuotti huonosti, tuntuuko pedaali löysältä – jotta ammattilainen osaa arvioida, tarvitaanko pelkkää viritystä vai laajempaa koneiston läpikäyntiä.
UKK
Kuinka usein flyygelin koneiston säätö pitää tehdä?
Kotikäytössä olevalle soittimelle riittää usein säätö muutaman vuoden välein, mutta ahkerassa käytössä – esimerkiksi musiikkioppilaitoksessa tai konserttikäytössä – tarve voi tulla vastaan useammin, koneiston kulumisen ja ilmankosteuden vaihteluiden mukaan.
Voiko koneiston säädön tehdä itse?
Ei suositella. Flyygelin mekaniikka koostuu tuhansista pienistä osista ja säädöistä, jotka vaikuttavat toisiinsa, joten työ vaatii koulutetun pianonvirittäjän tai -teknikon ammattitaitoa ja erikoistyökaluja.
Miksi flyygelin koneiston säätö on kalliimpaa kuin pystypianon?
Flyygelin mekaniikka on rakenteeltaan monimutkaisempi, koska vasarat toimivat vaakatasossa painovoimaa hyödyntäen, mikä vaatii tarkempia ja useampia säätövaiheita kuin pystypianon pystysuuntainen koneisto.
Yhteenveto
Flyygelin koneiston säätö on erikoisosaamista vaativa työ, joka ratkaisee soittotuntuman tasaisuuden ja soittimen reagointikyvyn – asioita, joihin pelkkä viritys ei pysty vaikuttamaan. Suomen kylmä ja kuiva lämmityskausi rasittaa koneiston puuosia erityisen paljon, minkä vuoksi säädön tarve tulee vastaan säännöllisin väliajoin.
Kun soittotuntumassa havaitaan epätasaisuuksia, kannattaa hakea apua ammattilaiselta, joka osaa erottaa viritysongelman koneiston säätötarpeesta. Ohjeita sopivan ammattilaisen löytämiseen käsitellään tarkemmin artikkelissa soitinhuollon valinnasta, joka auttaa arvioimaan, millaista kokemusta ja koulutusta kannattaa flyygelin kaltaisen vaativan soittimen huoltajalta edellyttää.
